perjantai 28. lokakuuta 2011

Asioita, joista tykkään: eläinpipot


Tästä alkaa randomien tykkäyksen kohteiden kronikat. Tykkään eläinpipoista. Ehkä siksi, etten jaksa oikein olla aikuinen ja sovinnainen, ainakaan aina. Ehkä siksi, että kaikki söpö nyt vaan on ihanaa, tai ehkä siksi että oon vähän hölömö. Ehkä kaikkia näitä. :) Jos talvesta pitää jotain hyvää sanottavaa keksiä niin pipot on ehdottomasti kärkisijalla siinä listassa. 

Että kawaiiii~ vaan itte kullekkin. ^_________^

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Känkkäränkkä


Tännään on kiukkupäivä. Menin nukkumaan liian myöhään, heräsin liian myöhään, mikkään ei onnistu ja hiukset on huonosti. Suututtaa elämän tila, jatkuva ja loputon tyhjäkäynti. Haluaisin alottaa oman elämän jo, mutta mulla ei oo resursseja - eikä niitä tällä menolla tulekaan. Harmittaa.

Sillon pittää painua muualle oman kodin ahdistavien seinien sisältä, tehä jotaki oikiaa, eikä vaan olla tekevinään.
Kuuntelen pari voimabiisiä, käväsen suihkussa ja painun kartsalle, parempi niin.

When we die
We will die
With our arms unbound

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Hajuvettä ja hammasrattaita

Huh huh. Tämän syksyn eniten odottamani tapahtuma on nyt sitten ohi - ja olo on yllätys yllätys aika tyhjä, samalla kuitenkin suunnattoman tyytyväinen. Larppi, johon valmistauduin huolella ja Sinin suosiollisella avulla onnistui kyllä vetämään maton alta mainiolla tavalla. Aivan - käsittämättömän - siisti peli. Proppien saralla olin ilmeisen onnistunut, kun osa hyvinkin tutuista larppaajista ei ollut tunnistaa mua ennen kuin kuuli äänen. :D Peruukilla ja piilolinsseillä lieni jotakin tekemistä asian kanssa. Puhumattakaan Sinin upeista valmiista viktoriaanisista luomuksista. <3

Kuva by Jenni. Valmiiseen hameeseen itse ommeltu vekitys, Sinin yläosa ja korsetti.
Hattukukka Romeosta ja Juliasta, peruukki "Liv" Alice of Sweden -verkkokaupasta.

Sinin tekemä upea laahus ja peruukkiin taiteilema kampaus.
Talma wrapin tein ihan ite. :)
Hahmoni Savannah Chesterford koki illan aikana melkoisen elämänmuutoksen, kun veljelle avauduttuaan sai tietää, ettei ollut ainoa joka koki vanhempien pakottaman elämäntyylin itselleen vääräksi. Siinäpä sitten alettiin suunnitella pakoa, saa nähä miten kotiopetettu hienostoneiti mahtaakaan pärjätä noustessaan ilmalaivan kannelle veljensä vaatteisiin pukeutuneena, kotiopettajattarensa kanssa.

Jännästi jäi hahmon loppu auki, minkä vuoksi ehkä koinkin tarvetta purkaa ajatuksia debrieffiin heti pelin jälkeen - ja vielä nytkin ajatukset harhailevat uudelleen pohtimaan sitä, miten Savannahin mahtoi lopulta käydä. Tietenkin paatuneena onnellisten loppujen ystävänä toivon Savannahille kaikkea hyvää jatkossa. :P Kyljet on kipeät korsetista ja jalat pihan poikki ryntäilystä ja kävelyretkeilystä, mutta hetkeäkään en vaihtais. Loppuun vielä katkelma Savannahin päiväkirjan muotoon kirjoittamastani debrieffistä.

"Kaikki, mitä menneisyydestäni tahdoin mukaani mahtui yhteen matkalaukkuun. Hatturasiat jäivät siisteihin riveihin hyllyille, katselemaan perääni, kun ryntäsin portaita alas, tartuin veljeäni ja jo alhaalla odottelevaa Samanthaa kädestä ja astelin synkkään lokakuun yöhön. Sydämeni lepatti levottomasti rinnassani, ja vilkaisin hermostuneesti komeasti loistavaa kuuta. Ilmassa oli kaukaisten nuotiotulten tuoksu, johon oli sekoittunut häivähdys kanelia. Siinä tuoksui seikkailu. Minun ensimmäiseni."

perjantai 30. syyskuuta 2011

kasvoillain tunnen ilmakehän polttavan

Oon kipiänä. Ääni on nuhasta kähiä ja kuume on noussut melkein joka ilta - tänään ei välttämättä. Vuoteeseen mennessä palelee ja tekee mieli hukkua peiton untuviin, ja pian hiki noruu niskassa ja on kuuma.

En ole aikoihin ollut kipeä, jatkuva kipulääkitys pitää erityisesti kuumeen oireet useimmiten loitolla, joten kun se iskee tulee taantuma. Lapsettaa. Tekee mieli katsella piirrettyjä ja juoda jaffaa ja mustaherukkamehua ja kuumaa kaakaota - ja syödä suklaamuroja.

Ei olisi aikaa levätä tautia kauemmaksi, mutta jos sen nyt teen, vältyn pitemmältä nuhastelulta. Niin ainakin toivon, kun jään aamulla vuoteeseen makaamaan ja odottamaan seuraavaa, toivottavasti vähemmän tukkoista aamua.

Suosikkimuki

tiistai 27. syyskuuta 2011

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Larppimaha

Tehtiin Jannen kanssa raskausmaha viikonloppuna pelattavaan Ihmisten Aika -larppiin.
Aika autenttiselta se meikän mielestä näyttää. Viimeistelyä vaille valamis.



lauantai 11. kesäkuuta 2011

Pakko

Alan päivitellä blogia wacomilla. Vaikka väkisin. Kyllä se siitä sitten, aikanaan.
Eikö niin?

Klikkaa isommax plz.



torstai 5. toukokuuta 2011

Hiljaisuus

En oo oikein keksinyt mitään sanottavaa, en täällä enkä toisessa blogissakaan. Erityisesti siellä. Mutta nyt koitan kuitenkin jotakin saada ylös. On ollu helpompia aikoja ja vaikeampia. Lääkitystä hiotaan kohdalleen, edellisestä lääkkeestä tuli sivuoireena jatkuva nälkä ja kylmä. Das ist not good, joten katsotaan, miten tämän uuden kanssa käy.

Oon touhuillut larppaajien kanssa paljon. Tässä kuussa matkustetaan isolla joukolla viikinkilarppiin Kiteelle ja heinäkuussa oon pelinjohtajana OIEI:n mainospelissä. Oon ommellut proppini viikinkipeliin ihan ite, Sinin kaavojen avulla ja oon niistä tosi ylpeä. :) Kesätöitä tiedossa. Hyvä tästä tullee.


keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Ikävä

Nään unia Amerikasta. Disney World -unia. Uudestaan ja uudestaan. On ikävä sinne, siihen aikaan. Siellä olin vain minä, oma itseni, olin niin kuin ennen.

On ikävä sitä Elisaa. Sitä paikkaa. Maailman onnellisinta.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Ei saa kesyttää

Tänään on tyttöjenilta, jota varten leivoin eilen kakun. Jannen avulla, ekan ihan oman täytekakun. :) Se pitää vielä koristella. Oon kuunnellut Suvin platinalevyä ja tanssahdellut pitkin asuntoa. Ihania lyriikoita, ihanan herkkää.

Aamulla heräsin heitehuimaukseen, mutta se meni ohi. Nostettiin annostusta lääkkeessä. Yritystä on. Ehkä joskus vielä helpottaa.


Lakeuden laidalla
nuori tyttö, valo kasvoillaan, 
takin liepeet lepattaen tuulessa.
Vaikka taivaanrannan ja sen rajan taa
tahtoo tavoittaa hän omaa unelmaa

Hän tahtoo tanssia.
Hento tyttö, polte ruumiissaan, 
vaikka pilkkanimestään vain tunnetaan.
Hän on rohkea ja luottaa unelmaan, 
sillä kaikki on niin vahvaa oikeaa.

Ei saa kesyttää
sellaista sydäntä,
joka lyö kipinää, 
innostuksen sytyttää.
Ei saa kesyttää, 
sellaista sydäntä

Ei tyttö taskuissa
kanna ikäviä muistoja. 
Ei epäonnistumisenkaan pelkoa, 
vaikka moni paha kieli ennustaa, 
eihän tuollaisesta ballerinaa saa.

Lakeuden laidalta
tyttö syntymästään sokea, 
tanssii tänään meille balleriinana, pääroolissa.
Ei voittaja koskaan luovuta.

torstai 24. helmikuuta 2011

Älä sammu aurinko



Minä tiedän;
Jokaisella isot haaveet
Jokaisella suuret pelot
Sodat, työttömyys ja ilmasto

Kolme viikkoa loman alkuun
neitsyydestä eroon pääsy
Kilahtaako arjen pajatso

Ja jokaisella isot haaveet
Jokaisella suuret pelot
Festivaalikausi alkaa
Liput täytyy pian hoitaa
Ilosaari loppuunmyytiin jo

Älä sammu aurinko
Älä sammu aurinko

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Mrs. Crankypants.

Oon ollut kamalana. Ärsyynnyn. Nakertaa. Ahdistaa.
Oon vihainen itelle ja maailmalle, kivusta ja köyhyydestä. 
Väsyttää niin paljon.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Half way there

 Mökillä oli ihanaa. Rentouduin ja opin uutta, kipeät lihakset muistuttaa rinteessä vietetyistä hetkistä ja maisemat Rukan huipulta oli mahtavat. Syötiin hyvää ruokaa, katsottiin Bondia, saunottiin ja nautittiin elämästä. Palatessa auton ikkunaan muodostui pieniä huurre-eläimiä. Kipuja on paljon, mutta tuollaisina viikonloppuina se ei haittaa. Juuri nyt se on hiukan vaivalloista. Eiköhän se kuitenkin tästä - jonain päivänä.























keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Ilmaan seisovaan ja ruosteiseen

On ollut hiljaista, monellakin rintamalla. Koitan tottua lääkkeisiin, tokkuraiseen oloon aamulla ja vieraaseen oloon omassa kehossa. Se on ollut vähän vaikeaakin, oon kovasti väsynyt. Onneksi viikonloppuna odottaa matka Kuusamoon mökille. Siellä sielu lepää ja on helppo hengittää. Talviaurinko lämmittää mieltä ja oon jonkun verran piirrellyt ja tehtaillut Livejournalin icon challengeihin iconeita.

Näämme unta vapaudesta
Yössä kylmän teräksisen kaupungin
Onnekkaimmat saa kiinni rakkaudesta
Joka versoo läpi mustan asfaltin.



Kevätviitta

WIP: Sharima by ~Esa-panda on deviantART

maanantai 7. helmikuuta 2011

"Haaveilija"


Tässä oon, ei tarvi sun
hapuilla tai huitoo
tässä oon ja suhun keskityn
Tiedän kyllä mistä tuut
ja minkälaiseen tuntoon
uponnut on moni pettymys

Kauneutes sun kertoisin
ja luvan jos saisin
sun kyynelees kuivaisin
Pystyyn sun pääs nostaisin
varoen koskettaisin
niin kauan sua odotin


Lauran tekemät mokkapalat on hyviä! <3